Un ni se saņț um sǟl täm jūs pīļõn kakš kūdõ. Siz jemand um kītõn sīe saņțõn: “Broutšõm sīezõ pilsǟtõ!” Un ta um vȯstõn tǟmmõn ud ārnõd. Siz amad āt kītõnõd, mis ne āt tīenõd. Un se saņț um kītõn, ta um īdst kuodast izandõn naiz jära aijõn un izant eņtš ka ulz. Un munt āt lǟnõd kūldõm, kui ta ōŗub sǟl sizal un kītõb, algõ munt nei tīegõd, kui ta um tīend.  Ii 10. Kēņigpūoga kāzgõnd. Ikškõrd vuoļ ikš kēņig un tämmõn vuoļ ikš pūoga. Se pūoga mīļintiz ītõ joutõmlapsta, bet iza iz vēļ. Ta sātiz zōldatidi, laz ne kitagõd sīe joutõm laps tuba (~kuoda) jära. Se neitst pāliz, laz ne lassõgõd tämmõn jära urgõ, ku ta jembit äb tul taggiž. Un zōldatõd tǟnda lasizti. Āigastõd pierrõ kēņigpūoga vȯtšiz eņtšõn tuoiz brūț. Ku kēņigpūoga ežmi brūț sai kūltõ, ku täm vana brūtgana tīeb kāznõgidi, siz ta opiz pa kutšõrõks, un ku kēņigpūoga lekš lōlatõm, siz ta lekš tämmõn pa kutšõrõks. Ku ne adbroutšizti kuodaj, siz kutšõr lekš tarrõ un kēņigpūoga lekš taga vaņkļõm, kus se kutšõr um. Taras kutšer (!) vuoļ tīend vāldiņ eņtš mundīer un ni se kēņigpūoga neiz, ku se kutšer vuoļ naiztpūoļi un ildīņ tūndiz, ku se um täm vana brūț.