Sǟl ienǟnõd se perīnai eņtš tidārõks, ku skrūodõr ka um tagān. Amād attõ uodlõnd pǟmiestõ, sienõd, jūonõd un daņtšõnd. Perīnai um tund räukõs skrūodõr jūr, kītõn: “Mis sa nei isteid, drougõz, nuotapist mäd pǟmīest (õ) , kis iļ mēḑi gōdiz un (iļ) mēḑi uzpidiz! Ni meg amād ūomõ pagālam. Ta um kartõn, ku äb sadāks ni mierrõ, siz ta uppõks (!) jarā. Un sienõd molmõd ku pigā pōrsienõd. Sīepierāst ma iz sīe tǟnda. Kr 66
