Kr 55 Otokar un Alvīn Se um ju amūstõz, ku sies kuožõs, kus paldīņ Mustānum um, vaņtšti sǟl vȯļ ikš sūr nīn. Sīes nīnsõ jelīz baron von Trommõl eņtš naiz lapskõks un eņtš bāndaks - ta vȯļ mierlōpitai. Tämmõn vȯļ ikšammi tidār, siedā nutiz Alvīnõks. Se vȯļ knaš un juvā sidāmõks läpš. Baron von Trommelõn vȯļ sūr bānda lōpitajidi. Ne keitõ pids mīerda eņtš lōjadõks broutšõ un akist uļizmō koigidi vizzõ, izlōpistõ un roušti toitõ aigõ vizzõ. Mūḑi laskistõ ne tulīņ mō, mūḑi tegiž paņțõ mō allõ pagrõbõd sillõ, laz ne sǟl īž kuolõgõd nälgõ. Ikškõrd ne nuoakist īd Sōrmō koig vizzõ, kis vȯļ õbḑõks lōțõt un broutšõz Rīgõ. Koigmēḑi savõtistõ un toitõ aigõ un tapistõ mōzõ. Sīe koig kaptõn vȯļ nuoŗ un väggi knaš pȯis. Täm nim voļ Otokar. Siedā ka ju ne lōpitāid piesprōdžist benk jūr vizzõ un tōštõ raļļõ pǟ mōzõ, iedõ sidām lōigi un pānda ilzõ tuoŗn pǟl jegā kilgõ īd pūol muntõn pairmõks. Siz ailõz von Trommõl tidār nīnstõ ulzõ un sadiz poļļiņdžõl izā jeddõ mōzõ un pōliz kīņḑõldõks, laz jetāg sīe nūor knaš rišting jellõ, ku se um paskōḑ seļļõzõn nei aššõ kuolõ. Tidār pōlandõks pǟl Otokar sai jelsõ (!) jettõd un eitõd pagrõbõ, laz sǟl kūolõg nälgõ. Von Trommõd tidār Alvīnastiz jegā ie mōzõ pagrõbõ un toi Otokarõn vīnõ un leibõ, un nei se lekš īd āiga, koņtš ne īrgist īd-tuoistā mīliņțõ. Īd ȭdõg Alvīn kītiz Otokar pǟl: “Tul īņõ un vȯļ brī rišting, ma sīnda izglōjbõd. Bet ku sa tulād tāgiž sodavägkõks, siz set jegā min izā jellõ! Siedā sin um nuozvērõmõst, ku sa siedā tied.” Otokar nuozvēriz, ku ta tulāb sodāvägkõks un iznōtsiņțõb sīe nīn amād lōpitāidõks, bet Alvīn izā ta jetāb jellõ. Alvīn vīž Otokartõ pids mō aliz gaņgõ ulzõ kougõnd nīnstõ. Otokat sidām ei luštīgõlõks. Ta apakiz un nuobušiņțõz eņtš brūțõ un glōbijõd Alvīnõ un lekš jarā eņtš apvõtāmõz jūr. Ku Alvīn kieriz tāgiž, tämmõn ētiz irm: se gaņg vȯļ täuž līkidi un seļļi näijoukõz miriņõd kard. Ku Alvīn uzlekš ilzõ eņtš tubbõ, ta ei rujāks un kōgiņ nuomagiz.