Naizõn äb ūo nīem vȯnd. Pivāpǟva ūoņdžõl lǟnd Kolkõ. Sr barā siņiži nīemõdi sīend. Ku se um siedā nāizta nǟnd, siz se um nuttõn sīe tuoiz kōrapaintõn: “Griet, ajā nīemõd mierrõ!” Irgõnd nuttõ: “Ligid mierrõ, nīemõd, ligid mierrõ!” Un at lǟnõd. Siz se mierneitst um kītõn sīe mōnaizõn, laz võtāg eņtšõn sīe nīemõ, mis sīņ um īend. Un nai lǟnd jūrõ, pand krīzdag immer kaggõl nīemõn un nīemõ tund nei knaššizt naisõn īņiz kuodāj.  Sr 53 Jedlõm pǟgiņ sadā āigastid, kakš vannõ kalā-mīestõ Pitkā Jǟkõp un va Tukki Ōdõmõz lekštā īd püvāpǟva ȭ’dõgs-pūol mierrõ. Nuolaskõnd eņtš võrgõd sizzõl un ētabõd ānkaŗ. No, nei va Tukkij Ōdõm, se īeb ma’ggõm tulīņ, dek iļ pǟ. Pitkā Jǟkõp võtāb eņtš sū-kāndla-kīela un īrgõb ni spēļõ sǟl. Ta sōb sǟl seļļiz strēk spēļõn, nei nūzõb lōja ki’lgst ikš nai ilz vied sizāl (= mier-jemā) un kītõb, laz nustāgõd eņtš ānkaŗ ilz, ku se ānkaŗ um täm tubā kīndõks pǟl, brūţõdõn volks tubbõ lēmõst si’llõ un ānkaŗ um jeds. Nei se Jǟkõp nustāb sīe ānkaŗ rōz ilzõ un laskūb tuoizõ kūožõ.