Siz ku jumāl um amḑi pūḑi lūond un amādõn liedõd andõn, siz kūzõn un piedagõn at vȯnnõd nõggõld ežmõks sellist īž neiku paldītõn. Un ne äb ūot vȯnnõd sīeks mierig, at pallõnd ka liedõdi, bet zīḑõst lī’edõd. Tund juvā vīmõ – kīskõn un puriņțõn tikkiž līedõd järā. Lǟnd jumāl jūr, at pallõn glōzõst līedõd eņtšõn. Ȭdõn at pa’llõnd, ūoņdžõl at vȯnnõd glōzõst līedõd jūsõ. Tund tūļ – lī’edõd pagālam. Ni ne at vȯnnõd nei äbknaššõd un amād at nēḑi nagrõnd. Näntõn vȯnd uid, ku ne at paļļõnd, un at lǟnõd jumāl jūr, pallõnd ne vanād līedõd tāgiž. Un jumāl um andõn un sīest āigast nänt līedõd vȯļț pīlõnd amā āigast.   Kl 32 Ku jumāl vȯļ tikkiž lūond, siz ta vȯļ pand grōv kōvam amād luomõdõn, mis ta vȯļ lūond, laz jūodõ sōg: vȯļț räukõn, ku vietā äb ūo. Vī’mõ-kuļlõn at vȯnnõd knaššõd ōrõnd sǟlgas, se äb ūo lǟnd kōvam, se um iekõn īdst oksāst toizõ un loulõn. Jumāl kizzõn: “Mikš šinā nei iekõd? Mikš sa tīe jūr äd lǟ’?” – “Min at knaššõd ōrõnd sǟlgas, ma äb või mōkõks nuorikkõ nänt.” Jumāl kītõn: “Ja nei sa rõkāndõd, siz sa äd või mittõ kunāgõd siestõ jūodõ.” Sīepierāst vīmõ-kuļļõn um jūomõst nēšti tīlkišt, mis pū oksišt tilkõbõd. Un sīepierāst ku vīmõkuļ tōb paldīņ jūodõ, siz ta mūžõm ōŗõb “vī’mõ, vī’mõ, vī’mõ!” (Kastugtõ ta ka jūob) . Se strīp-viedai vȯļ ōpš vȯnd nanāks. Siz vȯļ se mō-mi’grikki, se um jo tõuvõ kouvõn un sigā kouvõn vel jo tõvāks un nei kȭrdast kõrdõ. Rebbi um vȯnd täiž, kis um vieddõn stīgõ eņtš sūr lūdõ-tabārõks, vieddõn stīgõ, kus pūol rouvõn lēmõst um. Se suiž laikam vȯļ … - voi se suiž iz ūo mingiži tȭlpidi pand. Okš vȯļ vīnd siedā mōdõ, mis ne kōvist ulz. Un sīest mō-kāndamõzõst tämmõn vel paldīž um mustā se kōra. Un suddõn um sīepierāst mustā sū, mō-migrikki amā lebbõl mustā.