Vaidõl Rūotš tarā tutkāmõs, sǟl at tunnõd mierst ulz ne siņņist niemõd un ne mierrovz. Un siz at lǟnõd naist mõtsõ mōridi koŗŗõm sīņi, kus ne niemõd at. No, un siz ne at ievaņtļõnd, ku ne mō-rovz umat. Siz ne at nuttõnd, ne mierrovz: “Trīn, Grietõ, Maŗi, ajāgõd niemõd tāgiž, ajagõd niemõd tāgiž! Mō-rovz tulbõd, mō-rovz tulbõd.” Un nei ne aijõnd nänt mierrõ tāgiž.   Kl 15 Knaš kūval āiga. Perīnai um sōtõn neitst, laz läkkõ kouvn aigõ vietā tuom. No, un se neitst um kītõn, mis se pa knaš kūval āiga, täm pierz vȯļļi vel jo knaš. Un siz ta um lǟnd sīņ kouvn aigõ vetā sōm nēžõdõks (~kantõb-pūdkõks) . Un siz um tund kū un võttõn täm si’llõ, ilz amād ne kantõb-pūdkõks, amād pōņõdõks. Un perīnai um vȯdlõn, vȯdlõn un äb ūo savȯdlõn. Perīnai lǟnd vaņtļõm kouvn aigõ – äb neitst, äb pōņidi. Un ni um lebbõ. Un nei ku (!) pǟl, ku vaņtļõb, nei ta akurāt isnägțõb sǟl kū sizāl.