Va tūlvanā tȭmbiz kūoḑõn perīzt lōdad katūks kuļst, ku kūliz allõ lapst itkimizt. Täm ețīz äbī eņtš tīest. Astīz katūks pǟld mōzõ, ei paikõl. Amā emīņ lekš tämmõn sidām jūr piškiz Nikā kurbli itkimi. Lekš tuoiz sōna tagān ja mūtiz ēņtšta rištīngõks. Tuļ siz sǟld sūr kōskõ sǟlgas, karri kibār pǟs. - “Kas tūļ um täddõn kajjõ tīend?” kizīz ta Anniz kädst. “Sä, täs um kuoțtäuž rōdõ, pan katūks parāntõm!” Āndiz Annizõn sūr rōpūnga ja lekš lougõ vǟrist ulzõ. Anni lekš lapstkõks tubbõ ja rebțīz kuoț ulzõ lōda pǟl. Vȯļ sūŗ pǟgiņ õbdõ latīdi. Sīeks sai katūks parāntõd ja ei vel pǟlõ jelāmiz pierāst. Itkimi vȯļ kui kädkõks amād siļmšti võttõd.
