lä’b *74 s aken ▫ logs ♦ lä’b eng akna hing ▫ loga eņģe; lä’b rǭm aknaraam ▫ loga rāmis; lä’b rūt aknaruut ▫ loga rūts; lä’b allõ akna all ▫ zem loga; lä’b jūs akna juures ▫ pie loga, lä’b tagān akna taga ▫ aiz loga ● Tutkāmi lä’b u’m vāldiž. Otsaaken on lahti ▫ Gala logs ir vaļā.

● Mīez pistīz pǟ le’b lä’b ulzõ. JL 83 Mees pistis pea aknast [läbi akna] välja. ◦

ČDG

lǟ’dõ 1 ¤1 vi (a) minna, käia ▫ iet, doties ♦ aigāmǭlõ lǟ’dõ eemale minna ▫ paiet malā; i’ļa’rrõ lǟ’dõ K90 liiale minna ▫ aiziet par tālu; i’ļļõ lǟ’dõ K85 üle minna; siirduda ▫ pāriet, aiziet; irgõ lǟ’dõ minema hakata ▫ sākt iet; jarā lǟ’dõ ära minna ▫ aiziet; je’ddõpēḑõn lǟ’dõ KK78.3 jätkuda ~ edasi minna ▫ turpināties ~ doties uz priekšu; jedspē’ņ lǟ’dõ minema minna ▫ aiziet projām; kõrdõl lǟ’dõ korda minna ▫ izdoties; le’bbõ lǟ’dõ läbi minna ▫ iziet cauri; mī’elõ lǟ’dõ mehele minna ▫ iziet pie vīra; no’vvõmizõl lǟ’dõ puhkusele minna ▫ aiziet atvaļinājumā; pi’ddõz lǟ’dõ K85 mööda minna ▫ aiziet garām; riek pǟl lǟ’dõ teele minna ▫ doties ceļā; ukkõ lǟ’dõ hukka minna ▫ iet bojā; ulzõ lǟ’dõ lahkuda, väljuda ▫ iziet ārā; vastõ lǟ’dõ vastu minna ▫ iziet pretī ● Lǟ’m! Läki! ▫ Iesim! Li je’dspē’ḑõn! Käi minema! ▫ Ej projām! La’z ta läkkõ, kus kuŗē tǟnda tȭmbõg. KK77 a Mingu, kus kurat teda kisub! ▫ Lai viņš iet, kur velns viņu rauj! Lǟ’b, kus tūļ vīb. Lähen, kuhu tuul viib. ▫ Eju, kurp vējš aizved. Ma i’z lǟ’ i’z sīņõ, i’z tǟnõ. KK77 a Ma ei läinud ei sinna, ei tänna. ▫ Es neaizgāju ne šur, ne tur. Ma lǟ’b jālgiņ (~ eņtš jālgadõks). KK78b63 Ma lähen jala (~ omil jalul). ▫ Es eju kājām (~ savām kājām). Sa ne’i lǟ’d ne’iku pi’ds vietā. KK77 a Sa lähed nii nagu mööda vett. ▫ Tu tā ej kā pa ūdeni. Ta ne’i lekš, ku tu’ļ tǟnda kitāks.KK77 a Ta läks nii, nagu tuli teda põletaks. ▫ Viņš tā aizgāja, it kā uguns viņu svilinātu. Lä’bõd ne’iku kūrgõd ī’d tuoizõn tagānõ. PK88.14 Lähevad nagu kured üksteise taga. ▫ Iet kā dzērves viens aiz otra. Ta u’m eņtš āiga jarā je’llõn, kītiztõ, ku lekš je’dspēḑõn. KK77 a Ta on oma aja ära elanud, öeldakse, et läks ära. ▫ Viņš ir savu laiku nodzīvojis, teica, ka devās projām. Ta lǟ’b va’nnõ riekkõ ī’dstī’d. KK77b Ta läheb ühtelugu vana teed. ▫ Viņš aizvien iet pa veco ceļu. Tä’mmõn ī’dtõkabāl lekš se a’b ullõ ja si’z ta pa’ņ lē’tšõd si’zzõl tegīž. 152.1 Tal läks ühtlugu see õlg välja ja siis ta pani liigeseõõnde jälle. ▫ Viņam arvien izgāja tas plecs ārā un tad viņš atkal ielika [to] locītavas dobumā. Se lǟ’b ne’iku su’d kurkõ. KK78a22 See läheb nagu hundi kurku. ▫ Tas iet kā vilkam rīklē. Ta u’m lǟ’nd i’ļ kä’d. KK77 a Ta on surnud [~ läinud üle käe]. ▫ Viņš ir nomiris [~ aizgājis pār roku]. (b) minna, toimuda ▫ iet, notikt ● Ne’i se lekš ī’dstī’d. Nii läks see alatasa. ▫ Tā tas gāja arvien. Pivā lǟ’b je’ddõpēḑõn amā īe ūomõg sǭņõz. KK78.3 Püha jätkub kogu öö hommikuni. ▫ Svētki turpinās cauru nakti līdz rītam. (c) minna, viia ▫ iet, vest ● Või se riek lǟ’b Dūoņigõ? KK78b9 Kas see tee läheb Dundagasse? ▫ Vai šis ceļš ved uz Dundagu? (d) minna, edeneda ▫ iet, vesties ♦ tīe, mis lǟ’b KK77 a töö, mis edeneb ▫ darbs, kas vedas ● Kievāmstiz lǟ’b ne’iku mǟngab. KK77b Kergesti läheb nagu mängides. ▫ Viegli vedas, kā spēlējoties. (e) minna, mahtuda ▫ iet, ietilpt ♦ Sī’ezõ rīstõ lǟ’b kakš lītõrt. KK78b63 Sellesse riista läheb kaks liitrit. ▫ Šajā traukā ieiet divi litri. (f) häälitseda ▫ izdot skaņas ● Lāmbaz ī’žeņtšõks lǟ’b. KK78a43 Lammas häälitseb omaette. ▫ Aita izdod skaņas savā nodabā.

● Sigād lǟ’bõd roh-roh-roh. LF 74.24 Sead häälitsevad röh-röh-röh. ◦

lǟ’dõ 2 ¤1 va tulla, pidada ▫ jā-, nākties ♦ lǟ’b vȯidõ kilgõ K89 tuleb hoida kõrvale ▫ jāturas malā; lǟ’ks lǟ’dõ tuleks minna ▫ būtu jāiet ● Näntõn lekš pǟgiņ pǟdõ murdõ. K85 Neil tuli palju pead murda ▫ Viņiem bija daudz jālauza galva. Mi’nnõn i’z lǟ’ siedā tī’edõ. 86a25 Mul ei tulnud seda teha. ▫ Man to nenācās darīt. Si’nnõn ä’b lǟ’ rikkõ a’bjelāmiz. Sa ei pea abielu rikkuma. ~ Sul ei tule abielu rikkuda. ▫ Tev nebūs laulību pārkāpt.

● Si’nnõn lǟ’b ouvõstõ eņtš i’zzõ ja je’mmõ. Sa pead austama oma isa ja ema. ◦ Tev būs savu tēvu un māti godāt.

lǟlam 2 *158 adj (a) raske, ränk ▫ grūts, smags ♦ lǟlam i’lzāndami raske ülesanne ▫ grūts uzdevums; lǟlam pǟ raske pea ▫ grūta galva; lǟlam kāndam raske kandam ▫ smaga nasta; lǟlam tīe raske töö ▫ smags darbs; lǟlam ȭ’gt E IVe raske õhk ▫ sasmacis gaiss (b) rase ▫ grūts, stāvoklī ♦ lǟlam nai rase naine ▫ grūtniece; lǟlamd jālgad pǟl raskejalgne, rase ▫ uz grūtām kājām; lǟlamõks īedõ rasedaks jääda ▫ kļūt grūtai; lǟlamõn vȱlda rase olla ▫ būt grūtai ● Ta u’m lǟlam, ku ta vȯ’dlõb eņtšõn lapstā. KK77 a Ta on rase, kui ta ootab enesele last. ▫ Viņa ir grūta, kad viņa gaida sev bērnu. (b) tiine ▫ grūsns ● Jelāj u’m lǟlam, ku ta u’m vȯ’ddõltõb. KK77 a Loom on tiine, kui ta ootab [~ on oodatav]. ▫ Dzīvnieks ir grūsns, kad viņš ir gaidībās. ♦ lǟlamõks tī’edõ rasedaks reha, rasestada ◦

● Lǟ’ndzkievād, ku riekūd eitõ pī’emdõks, ei ve’l mõtsõ ja riek a’igõ alīzkivīdi.   Läinud kevadel, kui teed muutusid pehmeks, jäi veel metsa ja tee äärde vundamendikive. ◦

● Lǟ’ndzsõ’vvõ ma i’z sǭ kēratõm. Läinud suvel ma ei pääsenud kirjutama. ◦