Vȭrõž-jemā tulāb kēmõdõks nīnõ. Vanā nai pa’llõn, laz laskõg tǟnda si’l. Ta äb lask, Kēmidi vȯļļi eņtšõn. Siz at izva’idõnõd. Vanā nai piepīkstõn nei līdzõ jūrõ, ku neitst saddõn mōzõ un vȯnd pagālam. Pēgal-pūogad konnõ. Ikš ie-akkõn sīe kem jūrõ, vieddõn sīe ulz pǟstõ ibukst sizāld – un neitst iend jellõ. Pasienõd, lǟnõd jedspēḑõn tegīž. Neitst nopiezzõn rīstidi un nei jedspēņ. Nai tund umardõks, ikš pūol giftig. Īž jamstõn, – äb ūo vȯstõn, äb vȯļļi rō’dõ – pasmekkõn, tuoiz kaņț andõn neitstõn. Se saddõn pȭrandõl pagālam. Mīed tunnõd kuodāj, izvõtšõn – midāgõd. Nuovȯstõnõd glōz zārka, vīnõd kūlda-mä’ggõz. Rīek pǟl ikš nuosadāb mōzõ – umārz issadāb sūstõ un neitst ieb jellõz. Luštigõld. Kis um nuosa’ddõn, se um sōnd sīe tidār pa-naizõks. Notiend kōzgõnd, at vȯstõnd ma’gdidi, izbruvõnd vȯļtõ …   Kl 41 Rebbi, kaš, mõtsā-sigā un okš