Ku ta kimgõn samtõ nuolekš päp-mõizõd jūst järā, nei päp kutšõrõgz broutšist kuodāj. Päp lekš tubbõ un neiz, ku amād kolm nāista magist pȭrandõl pierzõd nuovõitõd joudkõks un kanā munādõks. Ni ta īrgiz kizzõ, mis näntõn pa-vigā um. Jemānd kītiz, ku ne äb tuoḑõt likkõ, kuitš (!) še doktār tulāb tāgiž. Bet ni päp neiz, ku se um blēḑib. Ni ta astīz õbizõn sälgõ un ailiz doktārõn tagān. Bet doktār ni nǟb, ku ikš tulāb tǟnda akkõm. Ikš vanā nai riek-aigās sidīz nurmsõ riggõst. Nei se doktār lekš šie vanā naizõn jūr, āndiz vīž rubīļț un pōliz, laz ta puggõg riggõd si’l. Siz ta pistīz naizõn suorm pierzgõ. Päp ailiž jūrõ un kizīz, voi ta äb ūo nǟnd mingist mīest piddõz lǟm. Ta kītiz: “Voi päp! Se um kougõn, siedā Tēg käddõ äd sōt.” Nu, ni päp pōliz tǟnda, ta āndab sīe õbiz, laz ta ailõg tämmõn tagān, ta āndab vel pǟgiņ rō’dõ. Mīez kītiz päppõn: “Minā lǟks kil, agā agā minnõn um täs riggõd-tšupā al vol-pit; sīen äb ūo tappõ, minnõn um pidāmõst suorm jeds, mõitiz jūokšõb vol ulz.” Nu, siz päp kītiz: “Minā pidāb.” Ni päp paņ eņtš suorm si’llõ un doktār ratstīz õbizõks jedspēḑ. Ni va nai vȯļ järā vä’zzõn, nutīz, ku ni um diezgan vīd rubīļ jedst. Päp ädagiž järā, võtīz suorm ulzõ – ni vȯļ suorm sitti. Päp kāndiz sīe sitīz suorm kuodāj un kītiz, laz kutšõr raḑļõg suorm järā, se äb kõlb emmit. Kutšõr kītiz: “Nei ä või raḑḑõl, ku sa ī’ž nǟ’d.” Siz kutšõr laskīz uksõz ouk un kītiz, laz päp ni pang oukõ se suorm si’llõ, ta toi kilgst teiž lǟb raḑļõm. Kutšõr võtīz pūlka käddõ un rabīz iļ šie suorm. Nei päp tȭmbiz sīe suorm ulz, se vȯļ kibḑi; siz päp viedīz sīe sitīz suorm slopt leb ūld le’b.   Kl 6 Jõvād ažā-pūd