Tuoiz pǟva vändõn eņtšõn võrgõ linā immer – ni äb ūo vȯnd äb ēḑõn, äb pōļaz. Siz võttõn īd bokā un astõn sälgõ, bet täm eņtš jālgad at kǟnõd pids mōdõ, jālgad at vieddõnd pids mōdõ tämmõn – nei ta äb ūo vȯnd äb ratsõl, äb jālgiņ. Bokā lǟnd īd jālga riekkaņtšõ un tuoiz riek pǟlõ – ni äb ūo vȯnd äb pids riekkõ, äb pids riek kaņțõ. Un tēriņțõn ta um tīesõizāndõn – ikš jālga vȯnd ullõpēḑõn kīndõkst un tuoi sizālpēḑõn, – un ni andõn jõvāpǟva äb ullõ, äb tubās. Bet ku ni um vȯnd se neitst apēḑõn, siz lǟnd izānd vaņtļõm un täm eņtšõn um patīkõn un võttõn neitst pa naizõks eņtšõn. Pierrõ kōzgõņi (~kōzgiņi) izānd lǟnd kuondõst järāndz un kītõn eņtš naizõn, algõ ta mitīdõn midāgid tīesõ sprīežõg, un ku ta äb kūl, siz ta ajāb täm järāndz. Izānd nolǟnd kuondõst järāndz. Tund kakš mīestõ. Un ni se tīesõmīe nai sprīežõn tīesõ näntõn. Tund izānd kuodāj un kītõn, ku naizõn um lēmõst jedspēḑõn, ku ta äb ūo kūlõn, mis ta um kītõn tämmõn, bet īd ažā ta võib võttõ īņõ. Ni at vȯnnõd sugūd, amād at tunnõd, sīenõd un jūonõd. Un se nai um andõn eņtš izāndõn pǟgiņ jūodõ īdõ kabāl nei kōgiņ, ku izānd vȯnd piejūobõn. Sa atvēļizt īd ažā võttõ īņõ; sīnda ma līediz amā tõurizõks, sīepierāst ma sīnda tuoi eņtšõn īņõ.”
