Ikš vȯļ kittõn sizzõl kekš (stok tutkāmõs) – vanā Ōņa. Nei vakțid tagān: “Miez, sä eņtš kekš!   Sr. 26. Vārov lapst Um vȯnd ikš naist-pūoļi. Kalā-mīed ātõ viedānõd sūrdõ siļk-vaddõ – mierst ulz, rīndad jedsõ. Āt vīnõd aigõz, siz um räukõn nei: “vǟ-roū! vǟ-roū! un uigõn nēšti rovšti, pōļaz naizt-pūoļi, alli pūoļ kalā. Ne at vīnõd tāgiž mierrõ: zǟl vȯnd, ku ta neijen um räukõn.