I. LĪVLIST – LĪVI A. LĪVLIST – LĪVI Līvlist atõ väggi energilist ja suoḑikšijist rovst. Se rov kōpikšiz Lībijõks, Līdijõks ja Fenikijõks. Vanast līvlist jelist Baltij mier māgõr pūolis rāndas Bušnikad jārast Vǟnta jūsõ Kūolka nana sāņõ ja Rīgõ mier lop veţgõr pūoļiz rāndas. Tīetõksõs līvõd rov um tuntõb juba 968 ājgastõst irgõs kui rov, kis um maīlman andõn pǟgiņ sidaliži ja užini miermēḑi. “Līvlist kōpikšist petšeņegõdõks Kijevs…” – nīžõb muini krōnik. Ne atõ pǟgiņ suoḑikšõnd eņtš pǟgiņ veggimist nābõrgõks - pǟlõsadajistõks: lēšõdõks, pūoļõdõks, krievõdõks, prūšõdõks ja saksadõks (teitoņõdõks, kīngad orden sai puojtõd 1128 ājgastõl) . 1203 ājgast kievad līvõd kºņig Kaupo Toraidõst matkiz Rōmõ pāvest Innosentij Kuolmõnd jūrõ. 1203 ājgast 23. Aprils pāvest jūsõ sugiz Kaupo vastõvõtamiz pivaļi tseremonij. Pāvest sūdliz Kaupost ja pivaļtiz ammõ līvõ rovvõ. 1217 ājgast 21 septembõrs Kaupo kūolõb vegizmie kūolamt sāvstõ taplõs Viljandi višmõ mīrõd jūsõ, kus ta īdskubs eņtš suoda družinõks voļ rūoikõn veļid ēstlistõn abbõl võikslõm teitoņõd vastõ.
