pažūobõl *235 s räästa-alune ▫ pažobele

● Katūks pǟldõst tīlkõb pažūobõl allõ vietā. Katuse pealt tilgub räästa alla vett.

pǟ *14 s (a) pea ▫ galva ♦ pǟ sidām KK77 a pealagi ▫ galvvidus; KK78 kievām pǟ terane pea ▫ viegla galva; pǭļaz pǟ ne’iku būnga paljas pea nagu trumm ▫ plika galva kā bungas; sangdõ pǟ paks, tuim pea ▫ grūta galva; täuž pǟ täis pea ~ purjus pea ▫ pilna galva ~ piedzēries; tijā pǟ tühi pea ▫ tukša galva; vizā pǟ kõva pea ▫ cieta galva; pǟ kī’lõks pānda pead panti panna ▫ likt galvu ķīlā; pǟ īrgõb rinkõ lǟ’dõ KK77 a pea hakkab ringi käima ▫ galva sāk reibt; pǟ kīerõb (~ lǟ’b immar) pea käib ringi ▫ galva reibst; pǟ ȭ’gõb pea õhkab ▫ galva svilst; pǟ pȯdūb pea valutab ▫ galva sāp; pǟ ja’ggõ pitkīm pea jagu pikem ▫ par galvas tiesu garāks; pǟ mǭ’zõ võttõ KK77 a pea maha võtta ▫ nocirst [~ noņemt] galvu; pǟdõ kǭ’tõ pead kaotada ▫ pazaudēt galvu; pǟdõ pistõ a’jjõ pead püsti ajada ▫ izsliet galvu; pǟdõ piezzõ pead pesta ▫ mazgāt galvu; pǟdõ murdõ pead murda ▫ lauzīt galvu; pǟdõ sie’ggõ pead segi ajada ▫ sagrozīt galvu; pǟdõ vȯtšõ KK78 pead otsida ▫ meklēt galvu; midēgõst pǟ’zõ võttõ midagi pähe võtta ▫ ieņemt kaut ko galvā; pǟsõ ne’iku siprikkizt lǟ’bõd PK88.22 peas nagu sipelgad jooksevad ▫ galvā skrien kā skudriņas; pǟsõ tēḑi vȯtšõ KK78 peast täisid otsida ▫ meklēt utis galvā; pǟstõ jālgad sǭņi ka’žži KK77 a peast jalgadeni märg ▫ slapjš no galvas līdz kājām; pǟstõ oppõ pähe õppida ▫ mācīties no galvas; pǟstõ tieudõ peast teada ▫ zināt no galvas; ī’d pǟ jo kuordõ ku sinā KK77 a ühe pea jagu pikem [~ kõrgem] kui sina ▫ par galvas tiesu garāks nekā tu; jõvāst pǟst heast peast ▫ no laba prāta; kibārt pǟ’zõ pānda kübarat pähe panna ▫ uzlikt cepuri galvā; kibār u’m pǟs kübar on peas ▫ cepure ir galvā; kibārt pǟstõ võttõ kübarat peast võtta ▫ noņemt cepuri; ne’iku pǟstõ võttõd KK77 a nagu peast pühitud [~ võetud] ▫ kā no galvas izlidojis [~ izņemts]; tikkiž pǟstõ ulzõ pū’gdõd KK77 a peast täiesti välja puhutud ▫ no galvas pavisam izlidojis [~ izpūsts] ● Pǟ sǭb jarā sie’gdõd – tuoi siegūb jarā.KK77 a Pea aetakse segi – teine ajab segi. ▫ Galva tiek apmulsināta – otrs apmulsina. Pǟ u’m kǭ’dkȭrdiņ. KK77 a Pea on norus [~ kahekorra]. ▫ Galva ir nokārta [~ divkārši]. Pǟ u’m mǭsõ. Pea on norgus. ▫ Galva ir zemē. Pǟ u’m rȭmsõ, pǟ kīerõb, pǟ lǟ’b immõrõ. KK77 a Pea on segi, pead pööritab, pea käib ringi. ▫ Galva ir sajukusi, galva reibst, galva iet uz riņķi. Pǟ u’m sangdõ. Pea on tuim [~ paks]. ▫ Galva ir trula [~ bieza]. Pǟ u’m täuž tūldõ, si’z u’m pǟ kievām, ä’b ūo sizāl riktig sva’rrõ. KK77 a Pea on tuult täis, siis on pea kerge, ei ole sees õiget kaalu. ▫ Galva ir pilna vēja, tad galva ir viegla, nav iekšā īsta svara. Tä’mmõn u’m vizā pǟ, ta mittõ midāgõst ä’b või jarā oppõ. KK77 a Tal on kõva pea, ta ei või mitte midagi ära õppida. ▫ Viņam ir grūta galva, viņš neko nevar iemācīties. Mi’n pǟ ä’b pidā vizās. KK77 a Mu pea ei pea kinni. ▫ Man galvā neturas [~ galva netur ciet]. Mi’n pūogan u’m ne’iku kanāmunā pǟ: immõrkouți, attõ ibūkst ja bokāa’bbõnd kummiš kaņtšõ, set lȭga pǭļaz. Mu pojal on pea nagu kanamuna: ümmargune, on juuksed ja sokuhabe kummaski küljes, vaid lõug on paljas. ▫ Manam dēlam galva ir kā vistas ola: apaļa, mati un vaigubārda ir abās pusēs, tikai zods ir pliks. Sa võid eņtš pǟ jarā andõ sīe ažā je’dstõ. KK77 a Sa võid oma pea ära anda selle asja eest. ▫ Tu vari savu galvu dot par to lietu. Mis tä’mmõn u’m pǟ’zõ lǟ’nd? – ku tuoi mõtliz seļļizt, mis ä’b ūo. KK77 a Mis talle on pähe läinud? – kui teine mõtles [välja] midagi sellist, mida ei ole. ▫ Kas viņam galvā ienācis? – ja otrs ir izdomājis kaut ko tādu, kā nav. Se u’m mi’n pǟsõ ne’i ku ikškõrdikš (~ ne’iku ve’ž). KK77 a See on mu peas nagu ükskordüks (~ nagu vesi). ▫ Tas man galvā ir kā reizrēķins (~ kā ūdens). Kērkõd pǟsõ, pietūkst lōlabõd. KK77 a Kilgid peas, valet laulavad. ▫ Circeņi galvā, melus dzied. Ma tī’eb eņtš pǟstõ tä’m. Ma teen selle omast peast. ▫ Es taisu to no savas galvas. Ta u’m pǟstõ ra’btõd. 86.36 Ta on peast koputatud. ▫ Viņš ir galvā pasists. Ku sa pǟkõks maksād, si’z sa ūod bäs pǟtõ; ne’i sa võid īedõ bäs pǟdõ. Kui sa peaga maksad, siis sa oled ilma peata; nii sa võid jääda ilma peata. ▫ Ja tu ar galvu maksā, tad tu esi bez galvas; tā tu vari palikt bez galvas. Alā a’il pǟkõks sainõ (~ tu’llõ)! KK77 a Ära jookse peaga [vastu] seina (~ tulle)! ▫ Neskrien ar galvu sienā (~ ugunī)! Ta u’m bäs pǟ’tõ. KK77 a Ta on ilma peata. ▫ Viņš ir bez galvas. (b) pea, ots ▫ spals ♦ veis pǟ noapea ▫ naža spals ● Duņtšõn u’m pǟ. KK77 a Pussil on pea. ▫ Duncim ir spals. (c) (lina)kupar ▫ pogaļa ♦ pieksīz pǟd jarā 79/12 kupardati ▫ noplūca pogaļas (d) pea, loom ▫ galva, lops ● Mits pǟdõ u’m tä’d kǭŗas? EIVf Mitu pead on teie karjas? ▫ Cik galvu ir jūsu ganāmpulkā?

● Brāndiļ te’i pǟ lemmõks. JM 155  Viin tegi pea soojaks.

○ jālga|pä’g jalatalla sisekülje kühm ◦ ● Pa’n jālga pägūd vastõ päuvõ ja peislõ! HR 36 Pane jalapäkad vastu päikest ja peesita! ◦

pǟgiņ *240 s palju ▫ daudz ♦ pa je’nnõks pǟgiņ KK77 a liiga palju ▫ pārāk daudz; pǟgiņ, jemīņ, amā jemīņ palju, enam, kõige enam ▫ daudz, vairāk, visvairāk; pǟgiņ jemīņ palju enam ▫ daudz vairāk; pǟgiņ kõrd palju kordi ▫ daudzreiz; pǟgiņd līvõ sõnād a’zmõl K84 paljude liivi sõnade asemel ▫ daudzu lībiešu vārdu vietā ● Pǟgiņ mä’rrõ, veitõ villõ. Palju kära, vähe villa. ▫ Liela brēka, maza vilna. Ku’i pǟgiņ? Kui palju? ▫ Cik daudz? Vä’ggi pǟgiņ jǭrapē’gidi vȯ’ļtõ sīenõd. 152.2.10 Väga palju järvepähkleid oldi söönud. ▫ Ļoti daudz bija ēduši ezerriekstus.

● Pǟgiņd attõ tī’enõd eņtšõn ūd tubad. Paljud on teinud enesele uued majad.

● Sūr pǟgiņ vāldidi pȯrzidi mǟngiz laidõrs. JL 14 Suur hulk valgeid põrsaid mängis karjaõues. ◦ Ne akīzt sūr pǟgiņ ka’ļḑi ja nänt võrgõ lagīz lǭ’igi. L 33 20/21.1 Nad püüdsid hiigla palju kalu ja nende võrk läks [lagunes] lõhki. 

● Seļļizt nūord ro’vzt kūolizt pǟgiņd jarā. Sellised noored inimesed surid paljud ära. ◦

pa je’nnõks pǟgiņ KK77 a liiga palju ▫ pārāk daudz; ▫ ; pǟgiņ jemīņ palju enam ▫ daudz vairāk; pǟgiņ kõrd palju kordi ▫ daudzreiz; pǟgiņd līvõ sõnād a’zmõl K84 paljude liivi sõnade asemel ▫ daudzu lībiešu vārdu vietā ● Pǟgiņ mä’rrõ, veitõ villõ. Palju kära, vähe villa. ▫ Liela brēka, maza vilna.

● Sukā u’m ouki, sǟ’l u’m pǟgiņ ōkidi sizāl. EH 74.16 Sukk on auklik, seal on palju auke sees. ◦   Sǟl attõ pǟgiņ kīedõd ku’bbõ pa’ndõd. EH 74.16 Seal on palju köisi [köied] kokku pandud. ◦ Täs at ku’bbõ tunnõd pǟgiņ naiži un mē’ḑi. EH74.17 Siin on kokku tulnud palju naisi ja mehi. ◦