set|kēļi *199 adj mitmekeelne ▫ daudzvalodu- ♦ setkēļi sõnārǭntõz mitmekeelne sõnaraamat ▫ daudzvalodu vārdnīca

set|kimdõ *118 num mitukümmend ▫ vairāki desmiti ● setkimdõ tū’ontõ mitukümmend tuhat ▫ vairāki desmiti tūkstošu

set|kȭrdali *200 adj mitmekihiline ▫ daudzkārtains

set|ku adv muudkui ▫ tikai = set 2 (a)

setmiņ 1˟ pn mitu ▫ vairāki ● Helsinkis u’m tund ulzõ setmiņ līvõ kīel rǭntõzt. K83 Helsingis on ilmunud mitu liivikeelset raamatut. ▫ Hesinkos iznākušas vairākas grāmatas lībiešu valodā.

setmiņ 2 adv mitmeti ▫ daudzējādi

setmiņ|āigastli *200 adj mitmeaastane ▫ daudzgadīgs

setmiņ|kȭrdali *200 adj mitmetahuline ▫ daudzveidīgs ♦ setmiņkȭrdali kovālõz Ef3.10 mitmetahuline tarkus ▫ daudzveidīga gudrība

setmiņ|su’gli *201 adj mitmesugune ▫ daudzējāds 2Tm3.6

setmiņ|tǭžlimi *199 adj mitmekorruseline ▫ daudzstāvu-, vairākstāvu- ♦ setmiņtǭžlimi kuodā mitmekorruseline maja ▫ daudzstāvu ēka

setmiņ|tū’onti *201 adj mitmetuhandeline ▫ daudzu tūkstošu- ♦ setmiņtū’onti ro’vzt tõuk mitmetuhandeline rahvahulk ▫ daudzu tūkstošu cilvēku pūlis

setmõz *163 num setmes, nii mitmes ▫ jau kurais ♦ setmõz kõrd nii mitmes kord ▫ jau kuro reizi

set|pǟvaļi *200 adj mitmepäevaline ▫ dažu dienu- ♦ setpǟvaļi tagāvarā mitmepäevane tagavara ▫ dažu dienu rezerve

set|sa’ddõ *39 num mitusada ▫ vairāki simti

set|su’glimi *202 adj mitmesugune ▫ dažāds

set|zilblimi *200 adj mitmesilbiline ▫ vairākzilbju- (lingv.)

sēțmõz *180 s sõim ▫ sile

sfǟr *125 s sfäär ▫ sfēra

shēm *125 s skeem ▫ shēma

sī *12 s süü ▫ vaina ♦ leb tä’m sī tema süü läbi ▫ viņa vainas dēļ; sīdõ tuoiz pǟlõ kīerõ süüd teise peale veeretada ▫ uzvelt vainu citam ● Mi’nnõn ä’b ūo mittõ ī’dtõ sīdõ. KK77b Mul pole ühtki süüd. ▫ Man nav nevienas vainas.

sidāli *200 adj (a) kindel ▫ drošs, uzticams ER (b) söakas, südi ▫ drosmīgs, drošsirdīgs

sidālistiz adv südilt ▫ sirdīgi

sidām *157 s (a) süda ▫ sirds (med.) ♦ sidām vāņkagrūoip S südame pärgvagu ▫ sirds koronārais sinuss; sidām jū’odmõd südameveresoonkond ▫ sirds asinsvadi; sidām klap südame klapp ▫ sirds vārstulis; sidām ko’l südame vatsake ▫ sirds kambaris; sidām kuodā südame koda ▫ sirds priekškambaris; sidām kūora südamekõrv ▫ sirds austiņa; sidām ladā südame tipp ▫ sirds galotne; sidām kuoț südamepaun ▫ sirds somiņa; sidām muskiļd südamelihas ▫ sirds muskulis; sidām muskiļd palātõm südamelihase põletik ▫ sirds muskuļu iekaisums; sidām nǭ’gõ südamekest ▫ sirds plēve; sidām sidāmi nǭ’gõ südame sisekest, endokard ▫ sirds endokards; sidām u’ļļi nǭ’gõ südame väliskest, epikard ▫ sirds epikards; sidām vitsā pärgurge ▫ sirds gredzens; sidām al südame all ▫ zem sirds ● Sidām bukkõrtõb. KK77b Süda puperdab. ▫ Sirds dauzās. Sidām īekõb ne’i, ku rīndad dõ’ržõbõd. KK77b Süda hüppab nii, et rinnad vabisevad. ▫ Sirds lēkā tā, ka krūtis dreb. Sidām īekõb ja klopūb sizāl ne’i, ku tulīnõz līb ulzõ. KK78b42 Süda hüppab ja klopib sees nii, et kohe on väljas. ▫ Sirds lēkā un klauvē iekšā tā, ka tūlīt būs ārā. Sidām likūb un lǟ’b; ku īeb paikõl, si’z rištīng kōgiņ ä’b jelā. KK77b Süda liigub ja käib [~ läheb]; kui jääb paigale, siis inimene kaua ei ela. ▫ Sirds kustās un iet; ja apstājas, tad cilvēks ilgi nedzīvo. Sidām tõkštõb. Süda tuksub. ▫ Sirds pukst. (b) süda (hing) ▫ sirds (dvēsele) ♦ kuldi sidām kuldne süda ▫ zelta sirds; pī’emdõ sidām: ku tä’mmõn u’m zǟl pehme süda: kui temal on kahju ▫ mīksta sirds: ja viņam ir žēl; roudi sidām raudne süda ▫ dzelzs sirds; vizā sidām kõva süda ▫ cieta sirds; jõvāst sidāmõst heast südamest ▫ no labas sirds; pū’dõst sidāmõst E ID puhtast südamest ▫ no tīras sirds; pū’dõ sidāmõks IK4 puhta südamega ▫ ar tīru sirdi; midēgõst sidām jū’rõ võ’ttõ midagi südamesse [~ südame juurde] võtta ▫ ņemt kaut ko pie sirds; sidām jū’rõ lǟ’dõ KK78 südamesse minna ▫ iet pie sirds; sidāmt tijāks repțõ südant tühjaks puistata ▫ izkratīt sirdi; sidāmt vǭjastõ KK77 a südant vaevata ▫ nomākt sirdi ● Sidām nutāb mīnda sīņõ. KK77 a Süda kutsub mind sinna. ▫ Sirds mani sauc turp. Sidām u’m ne’i ki’bḑi, ne’iku duņtšõks ī’edõb si’zzõl. KK77b Süda on nii valus, nagu pussiga lõikab sisse. ▫ Sirds tā sāp, it kā ar dunci griež iekšā. Sidām u’m lǟlam mu’rstõ, mu’r pīkstõb sidānt. KK77b Süda on raske murest, mure rõhub südant. ▫ Sirds ir smaga no raizēm, raizes māc sirdi. Sidām u’m täuž. Süda on täis. ▫ Sirds ir pilna. Mi’nnõn sidām u’m täuž kurkstõ sǭņõ. KK77 a Mul on süda kõrini täis. ▫ Man ir sirds pilna līdz kaklam. Missõst sidām täuž, siedā sū rõkāndõb. Millest süda täis, sellest suu räägib. ▫ No kā sirds pilna, to mute runā. Ku sidām tǭ’b (~ tȭmbõb), si’z ma lǟ’b. KK77b Kui süda tahab (~ tõmbab), siis ma lähen. ▫ Ja sirds grib (~ velk), tad es eju. Sidām ä’b võtā vastõ sīemnaigõ. KK77b Süda ei võta sööki vastu. ▫ Sirds neņem pretī ēdienu. Sidām īeb slikțõks. KK78 Süda läheb pahaks. ▫ Paliek slikta dūša. Sidām u’m slikțõ. Süda on paha. ▫ Slikta dūša. KK78aII5 Sīen sidām u’m ki’vstõ, ä’b ūo lemmidi jū’tidi. KK78aII5 Selle süda on kivist, ei ole sooje tundeid. ▫ Tam sirds ir no akmens, nav siltu jūtu. Ta pidāb eņtš sidām vizās. KK77b Ta hoiab oma südame kinni. ▫ Viņš tur savu sirdi ciet. Ta tī’eb eņtš sidām vizāks. KK77b Ta teeb oma südame kõvaks. ▫ Viņš nocietina savu sirdi. Alā võttõ eņtš sidāmõz! KK77b Ära võta oma südamesse! ▫ Neņem to pie sirds! Se lǟ’b mi’n sidām jū’r. KK77b See läheb mu südamesse [~ südame juurde]. ▫ Tas iet man pie sirds. Kis tä’m sidām jū’rõ akūb! KK77 a Kes ta hinge [~ südame] kallale hakkab! ▫ Kas viņam pie sirds ķeras! Mis si’n u’m sidām pǟl? PK88.3 Mis sul on südame peal? ▫ Kas tev ir uz sirds? Vīeriz nemē ki’v sidām pǟld. Nagu kivi veeres südamelt. ▫ Novēlās kā akmens no sirds. (c) südamik, säsi ▫ serde ○ pū|sidām puusäsi ▫ koka serde (d) keskkoht, keskpaik ▫ vidus ● Mūnda mǭ vȯ’ļ seļļi, ku sidām vȯ’ļ luoik ja aigād vȯ’ļtõ kuordõd. 86.57 Mõni maa oli selline, et keskpaik oli lohk ja ääred olid kõrged. ▫ Daža zeme bija tāda, ka vidus bija ielejā un malas bija augstas. (e) keskus ▫ centrs ♦ Līvõ kultūr sidām Liivi Kultuuri keskus ▫ Lībiešu kultūras centrs (f) murtudsüda ▫ sirdspuķe (Dicentra)

sidām|arm *94 s südamerahu ▫ sirdsmiers

sidām|artērij *123 s südamearter ▫ sirds artērija (anat.) E3A

sidāmi *200 adj keskmine ▫ vidējs, viduvējs

sidāmi|skūol *125 s keskkool ▫ vidusskola

sidām|jālgab *158 s südalinn ▫ pilsētas centrs

sidām|kuodā *39 s südame koda ▫ sirds kambaris (anat.) E3 a

sidām|kūož *143 s keskkoht ▫ vidus, centrālā vieta KK78b49

sidāmli *200 adj südamlik ▫ sirsnīgs

sidāmõd|mūrdaji *186 s sudametemurdja ▫ siržu lauzējs

sidāmõl 1 adv vahel ▫ starp Ilm2.1.

sidāmõl 2 pop keskel ▫ vidū ● Kilā sidāmõl u’m sūr kuodā. Küla keskel on suur maja. ▫ Ciema vidū ir liels nams.

sidāmõld pop keskelt ▫ no vidus ♦ mä’d sidāmõld meie keskelt ▫ no mūsu vidus

sidāmõlõ pop keskele ▫ uz vidu ● Ta lekš kilā sidāmõlõ. Ta läks küla keskele. ▫ Viņš gāja uz ciema vidu. ~ sidāmõl

sidāmõs pop keskel ▫ vidū ● Ta u’m mä’d sidāmõs.KK78a39 Ta on meie keskel. ▫ Viņš ir mūsu vidū.

sidām|pieksāmi *200 s südamekloppimine ▫ sirdsklauves